Hyviä ja siistejä motelleja on riittänyt matkan varrella useita, mutta Motel Safari tulee jäämään mieleen aivan tolkuttoman hyvistä tyynyistään! Eihän tämmöisiä tyynyjä ole ollut koskaan missään, ei siis kotonakaan. Tämmöisen kokemuksen jälkeen pitää varmaan Suomessa lähteä hetimmiten tyynykaupoille täydellistä pielusta metsästämään.
Tämän päivän reitissä meillä oli kaksi mahdollisuutta: uudempaa kuuskutosta suoraan Albuquerqueen, tai sitten koukkaus pohjoiseen Santa Fen kautta, ennen vuotta 1937 käytössä ollutta reittiä. Koska aikaa oli riitämiin ja Santa Fe kuulosti mukavan legendaariselta, päätimme koukata.
Santa Rosan nähtävyys oli Blue Hole. Eli parikymentä metriä leveä ja yhtä syvä reikä maassa, täynnä 16-asteista lähdevettä. Paikallisten suosima uima- ja sukelluspaikka. Emme olleet ollenkaan varautuneet sukeltamaan tällä reissulla, mutta koska vieressä vuokrattiin sukellusvarusteita, päätimme kokeilla. Olimme jo täyttäneet kaikki tarvittavat paperit, kun matkareittimme tuli puheeksi. Ja koskapa Santa Fe on yli kahden kilometrin korkeudessa, meidän olisi pitänyt odottaa sukelluksen jälkeen vähintään kaksi tuntia ennen moisiin korkeuksiin nousemista. Aikataulumme ei tuohon kuitenkaan oikein taipunut, joten meidän oli sittenkin unohdettava koko juttu. Vuokraamon mukavat rouvatkin olivat pahoillaan, mutta lainasivat meille ilmaiseksi maskit ja snorkkelit, että pääsimme edes vähän kurkistamaan syvyyksiin. Mukavan raikas pulahdus oli se.
Tie alkoi siis kohota ylöspäin kohti Santa Fetä. Seuraava pysähdyspaikkamme oli Pecos National Historic Park. Mukava parin kilometrin polku kiersi vanhat intiaanikylän (onko pueblolla suomenkielistä vastinetta?) ja espanjalaisen lähetysaseman rauniot. Kyltit varoittelivat kalkkarokäärmeistä, mutta emme törmäneet yhteenkään.
Santa Fessä majoituimme Silver Saddle Motelliin. Täällä ovat yöpyneet mm. Val Kilmer, Clint Eastwoodin assistentti ja Chuck Norrisin veli.
Illalliseksi Dr Field Goodissa uutta meksikolaista keittiötä. Vai tarkoittikohan ne New Mexicolaista? Jokatapauksessa vuohi- ja ankkaleivät olivat erinomaisia. Suoraan reissun ruokien kärkipäähän. Ja turhaan tarjoilija varoitti vuohileivän tulisuudesta; ei tuntunut missään. Paitsi sitten yöllä vähän.
