Vuonna 1926 perustettu liittovaltion valtatie Route 66 kulki alunperin 3940 kilometriä Chicagosta Kaliforniaan ja oli yksi Amerikan kuuluisimpia teitä. Se lakkautettiin virallisesti 1985, mutta pätkiä siitä on vieläkin käytössä nimellä Historic Route 66. Jeromesta lähdettyämme poikkesimme yhdelle tuollaiselle pätkälle, Seligmanista Kingmaniin.
Tien varrella olevat ravintolat ja huoltoasemat kyllä osasivat ottaa kaiken irti sen maineesta. Varsinkin Seligmanissa tuntui, että homma oli karannut kokonaan lapasesta. Mutta erittäin viihdyttävää 66:lla ajeleminen oli.
Kingmanissa valitsimme El Trovatore motellin. Jokainen huone oli teemoitettu Hollywood tähdillä, meille itsestäänselvä valinta oli Elvis-huone. Hotellin isäntäpariskunta oli reissumme puhelianta sorttia ja pitivät lähes tunnin esitelmän Kingmanin ja motellin historiasta potran Taco-koiran tehdessä kierähdystemppuja sohvalla. Kuultuaan, että olemme Suomesta, motellin emäntä innostui kertomaan äitinsä vanhasta heilasta, vaaleasta ja salkeasta suomalaisnuorukaisesta, Fred Korhosesta. Tämä herra oli niin ujo, että kukatkin piti tuoda takaoven kautta. Eräänä päivänä morsioehdokas oli pyytänyt Frediä polttamaan ulkona, sillä hän inhosi tupakansavua. Fred lähti ulos tupakalle, eikä häntä sen koommin näkynyt.
El Trovatore valmistui jo vuonna 1937 ja vuosien saatossa siellä on yöpynyt useita tähtiä, joista mainittakoon silloisen omistajan ystävät James Dean ja Audrey Hepburn. Clark Gable meni naimisiin kolmannen kerran Kingmanissa ja Pamela Andersson narahti siellä rattijuoppoudesta.
Viihdyimme niin hyvin Elvis-huoneessamme, että päätimme jäädä toiseksikin yöksi ja tutustua pariin lähikaupunkiin sieltä käsin. Oatman, taas yksi hylätty kaivoskylä, mutta tällä kertaa ei teemana ollut kummittelu, vaan länkkärit ja kylän kaduilla pasteeraavat villiaasit. Kaivostoiminnan loputtua 40-luvulla työaasit vapautettiin, mutta ne jäivät asustelemaan kylään ja nykyään niiden ainoana hommana on kerjätä ruokaa turisteilta.
Ilmeisesti olemme nyt kasinokoukussa, kun Colorado-joen länsirannalla, Nevadan puolella sijaitseva Lauhglin veti puoleensa. Pienois-Las Vegas, vain isoja kasinohotelleja, mutta hieman vaatimattomammalla tyylillä kuin Vegasissa. Erään ökyhotellin kymmenen dollarin lounasbuffettia vetäessämme havaitsimme, että siellähän ei ole muita kuin eläkeläisiä ja me. Ilmeisesti eläkeläiset ovat ainoita jotka lomailevat viikolla tai sitten meillä on vaan samat kiinnostuksen kohteet. Ruoka ja uhkapelit.
