Ushuaia

Aamulla tuuli oli taas yltynyt. 12 tunnin bussimatka Ushuaiaan, Argentiinaan venähti melkoisesti, kun jouduimme odottelemaan lossia seitsemän tuntia tuulen heilutellessa bussia. Saavuimme kuitenkin turvallisesti määränpäähämme, tosin vasta kolmen aikaan aamuyöstä.

Ushuaia mainostaa olevansa maailman eteläisin kaupunki, mutta samaa titteliä hamuaa Beaglen kanavan toisella puolella sijaitseva Chilen Puerto Williams. Puerto Williams on todellakin etelämmässä eli riitakapulaksi jää enää mikä lasketaan kaupungiksi: Ushuaiassa on 50000 asukasta ja Puerto Williamsissa 5000. Oli miten oli, hienoja paikkoja ovat molemmat ja tosi erilaisia.

Ushuaiassa oli paljon vähemmän turisteja kuin olimme kuvitelleet. Muutenkin meininki oli mukavan leppoisa. Maisemat ovat komeat: kaupunkia ympäröivät joka puolelta lumihuippuiset vuoret. Onneksemme myös Velas Latinoamerica -laivastotapahtuma sattui vierailemaan Ushuaiassa samana viikonloppuna kuin mekin, eli satama oli täynnä upeita purjelaivoja lähes jokaisesta Etelä-Amerikan maasta.

Puerto Williamsissa vierailimme neljä vuotta sitten ja silloin tapahtui seuraavaa :
Hosteliimme majoittui neljä tsekkiä. Jossain vaiheessa toinen tytöistä varoitti meitä selkeällä suomen kirjakielellä, että hän puhuu suomea. Hän oli ihastunut kieleen ja opiskellut sitä useita vuosia Prahan yliopistossa. Istuimme myöhemmin iltaa saman porukan kanssa, jolloin kävi ilmi, että edellä mainitun tytön poikaystävä oli ollut opiskelijavaihdossa Tampereella ja tutustunut paikallisen taiteilijaan. Tämä taiteilija ylläpitää maitolaiturimuseota ja sinistä lehmäpatsasta Teiskontien varrella Velaatassa. Me ajamme melkein kerran viikossa juuri tätä tietä mökille ja ihailemme kesäisin pellolle ilmestyvää sinistä lehmää. Ja näistä kotoisista asioista keskustelimme maailman tapissa Patagoniassa.

Ushuaiaan päättyy maailma ja olemme siis päässeet matkamme eteläisimpään kohteeseen; täältä pääsisi Etelämantereelle, mutta jääköön se toiseen kertaan. Patagoniassa on kylmää, tuulista ja autiota, mutta jotain siinä on. Jotain hienoutta niin paljon, että olemme täällä jo toista kertaa. Tuntuu vahvasti siltä, ettei tämäkään kerta jää viimeiseksi.