Neljäs matkapäivä sujui pitkälti aikaisempien malliin. Aamiainen, ajamista, lounas, ajamista, motelli, illallinen ja nukkumaan.
Marshfield on Edwin Hubblen kotikaupunki. Hubble hoksasi ensimmäisenä, että hittolainen, avaruushan laajenee (se Big Bang -juttu). Kaupungintalon eteen onkin pystyttetty 1/4-mittakaavainen pienoismalli Hubblen mukaan nimetystä teleskoopista, joka kiertää vieläkin maata.
Maissi- ja viinipellot alkoivat pikkuhiljaa jäädä taakse kun saavuimme kaivosalueille. Carterville oli aikoinaan kymmenentuhannen asukkaan kaupunki, mutta nykyään lyijykaivoksen lopetettua väkiluku on enää pari tuhatta. iPhone-oppaaseen oli merkitty Cartervillen pääkadulle mystinen Supertam-niminen paikka, jota ei ollut sen tarkemmin selitelty. Olimme jo ajaa ohi, mutta jostain syystä käännyimme takaisin tarkistamaan paikan. Ja hyvä niin, sillä Supertam paljastuikin Larry Tammiseksi, joka piti Superman-museota ja myi jäätelöä autioituvassa Cartervillessä. Larry oli kolmannen polven amerikansuomalaisia ja innostui vallan kovasti kaukaisista sukulaisistaan. Ja juttua riitti taas.
Route 66 kulkee Kansasissa vaivaiset 13 mailia. Olisi ollut mahdollista kaahata sen läpi aivan huomaamatta. Olimme kuitenkin tarkkoina, sillä halusimme yöpyä joka osavaltiossa, jonka läpi ajamme. Nyt yöpaikan valinta oli helppo. Kansasissa 66:n varrella on tasan yksi motelli, Baxter Inn 4 Less. Illallispaikkakin löytyi aivan naapurista. Ja tietysti kerrankin, kun syömään ei tarvinnut lähteä autolla, ei Van’s Steak Housessa myyty edes olutta. Mutta ribsit olivat herkullisia.
