Fairbanks, AK

Fairbanksissa majoituimme hostelliin. Jossain vaiheessa nukkuessamme kerrossängyissä samassa huoneessa kahden tuntemattoman tytön kanssa (joita emme koskaan edes nähneet; he saapuivat aamuyöllä, me heräsimme taas ennen seitsemää) tuli meille molemmille mieleen, että lienemmekö jo liian vanhoja nukkumaan dormeissa. Tässä sitä iässä alkaa arvostaa yksityisyyttä yhä enemmän. Peruimme siis Seattlesta varatun hostellin ja varasimme hotellin, vaikka se vähän kalliimmaksi tulikin.

Nukkumisesta vielä: yhdentoista tunnin aikaero ei tunnu antavan millään periksi. Illalla alkaa nukuttamaan jo kahdeksalta, heräämme kuudelta ja iltapäivällä on pakko ottaa päiväunet. Johtuneeko siitä, että lennot tänne olivat päivällä, ja heti perille päästyämme olisi pitänyt mennä nukkumaan. Niinhän ei tietenkään käynyt, koska olimme nukkuneet suunnilleen koko lennon. Aikaisemmat lentomme tälle puolen maailmaa ovat yleensä lähteneet illalla ja olleet perillä aamulla. Ja hyvin nukkuneina olemme voineet viitata kintaalla aikaerolle.

9th Ave Hostel
9th Ave Hostel

9th Avenue Hostel on pieni valkoinen talo kaupungin reunalla. Sinänsä majapaikassa ei ole mitään vikaa, joskin alaskalainen LVI-tekniikka hieman mietityttää: jos jotain lämmitykseen tai veteen liittyvää tapahtuu, koko talo tärisee ja paukkuu siihen malliin kuin Tohtori Sykerö olisi polkemassa taloa lentoon. Ehkä se on täälläpäin ihan normaalia.

Erittäin miellyttävä hostelisäntämme, Cho, on varmaankin Fairbanksin korealaisten avainhenkilö, sillä korealaista vetokoiraporukkaa pyöri nurkissa alituisesti. Serkkupoikakin oli Koreasta hätyytetty vetokoiraoppiin, kunhan nyt vaan saataisiin lunta, että pääsisi poika tositoimiin.

Paikalliset eivät varmaan älyä, että tuo on Fahrenheittejä, koskapa painaltavat vielä sortseissa.
Paikalliset eivät varmaan älyä, että tuo on Fahrenheittejä, koskapa painaltavat vielä sortseissa.

Siis lunta ei todellakaan vielä ole, mikä lienee melko erikoista tähän aikaan vuodesta. Aamuisin on ollut muutama aste pakkasta. Ehkä, eihän noista Fahrenheiteista ota pirukaan selvää. Sama juttu vaa’lla: kun lukemat alkavat olla kolminumeroisia, on parempi lopettaa painontarkkailu kokonaan.

Halloween on parin viikon päästä, mutta se näkyy nyt jo liikkeiden ikkunoissa ja talojen pihoissa. Fairbanks on ilman kauhurekvisiittaakin kuin Halloweenin esikartano: pulujen sijaan autioilla kaduilla raakkuvat korpit muutaman rämisevä farmariauton ajessa ohitse. Taloista osa on koristeltu kauhukuvaelmilla; osassa tarkoituksella ja hyvin monessa ilmeisen vahingossa. Mutta kaikesta huolimatta paikalliset vaikuttavat ystävällisiltä, sillä jokainen vastaantulija tervehtii ja taksikuskin mukaan kaupunki on sataprosenttisen turvallinen.

Naapurit.
Naapurit.

Mutta vaikka kuinka pieni (31000 asukasta) ja omituinen Fairbanks onkin, silti jäimme kaipaamaan Villi Pohjola -tyyppistä meininkiä. Sitä olisi varmaankin ollut tarjolla junamatkan varrella olevassa Talkeetnan kaupungissa. Siis siellä, jossa on kissa pormestarina ja jossa joka kesä järjestetään Moose Dropping -festivaalit, joissa kilpaillaan mm. hirvenjätösten heitossa. Että ei suomalaisten tarvitse yhtään hävetä eukonkanto- tai kumisaappaanheittokisojaan. Mutta kuten sanottu, junan talviaikatauluilla olisimme joutuneet viettämään siellä koko viikon, ja siihen ei luonto antanut periksi.

Talkeetnan rautatieasema
Talkeetnan rautatieasema

3 kommenttia: “Fairbanks, AK

  1. Olen lentänyt Alaskaan varmasti toistakymmentä kertaa ja aikaero on aina siihen suuntaan sujunut suhteellisen helposti… ehkä siihen on jo tullut jonkinlainen rutiini. Yleensä valvon edeltävän yön ja nukun lennon alkupäässä tovin ja loppupäästä vähemmän. Mutta kai tuo on yksilöllistä…

    Jos jatkatte takaisin Seattlen seudulle paluumatkalla ja mielitte vielä sitä Villi Pohjolan tunnelmaa kannattaa ehkä pistäytyä Roslynissä, jossa sarja aikanaan kuvattin. Sieltä löytyy vielä ennallaan olevaa tunnelmaa… olenkin kirjoittanut siitä joskus. http://wheelslikepowder.blogspot.fi/2012/07/twin-exposure.html

    Ja piti ihan tarkistaa tuo Fairbanksin väkiluku, sillä se oli joskus 90-luvulla lähempänä 90 000. Mutta tuo 31 000 onkin kaupungin, eikä koko ”metropolin” luku… 🙂

Vastaa