Iquitoksesta lensimme Liman kautta Cuscoon. Unescon maailmanperintökohde Cusco sijaitsee 3400 metrin korkeudessa Andeilla. Se on muinaisen inkavaltakunnan puumanmuotoinen pääkaupunki ja nykyään tunnettu lukuisista raunioista, joista kuuluisin on Machu Picchu. Cusco on Perun turistisin kaupunki (yli 2 miljoonaa vierailijaa vuodessa) ja sen kyllä huomasi, vaikka olimmekin sesongin ulkopuolella. Kaupustelijoita oli niin paljon, että lopulta ”No gracias” tuli suusta automaattisesti jaksamatta edes vilkaista, mitä oli kaupan.
Siirtyminen merenpinnan tasolta tuohon korkeuteen ei sujunut ihan ongelmitta, kuten arvata saattaa. Vaikka vakavia vuoristotaudin oireita ei ollut kummallakaan, niin silti ensimmäisenä iltana jokainen pienikin ylämäki oli haaste ja yö meni valvoskellessa. Vuoristotautia vastaan tarjoillaan joka paikassa kokateetä, mutta meistä kumpikaan ei huomannut siitä olevan suurtakaan hyötyä. Ehkä sitä olisi pitänyt ryystää litratolkulla, että vaikutuksen olisi huomannut. Kokateen sanotaan auttavan vuoristotautiin, se on täysin laillista ja sitä tarjoillaan joka paikassa, niinkuin myös meidän hotellissamme tervetuliasjuomana.
Majapaikkamme Hospedaje Monte Horeb sijaitsi loistavalla paikalla, vain parin minuutin kävelyn päässä Cuscon keskusaukiosta. Hintaansa nähden oikein pätevä majapaikka, mutta pirullisen kylmä! Vaikka päivälämpötila Cuscossa ovat tähän aikaan vuodesta jopa yli parikymmentä astetta, niin yöllä se tippuu reilusti alle kymmenen eli ilman lämmitystä talot ovat hyytäviä. Onneksi suihkussa kuuma vesi ei ollut kortilla. Eli jos Amazonilla tuli mieleen, että jatkuva hikoilu saisi vihdoin loppua, niin nyt se toive toteutui ja fleece ja villasukat tulivat kunnolla käyttöön ensimmäistä kertaa Alaskan jälkeen.
1500-luvulla konkistadorit kuulivat huhun kultaisesta kaupungista ja saapuivat loistokkaaseen Cuscoon ja eipä aikaakaan kun kaupunki oli laitettu uuteen uskoon. Uuteen uskoon kirjaimellisesti, sillä esimerkiksi Qoricanchan temppelin kaikki kulta-ja jalokivikoristelut riivittiin parempaan käyttöön ja päälle rakennettiin paremmin espanjalaisteen makuun ja uskontoon sopiva Santo Domingon kirkko. Joitain alkuperäisen palatsin seiniä on kuitenkin jäljellä ja niistä voi päätellä miten taidokkaasti inkat osasivat rakentaa maanjäristyksen kestäviä seiniä.
Tee-se-itse kaakaokuva puhutteli mua. Oliko hyvvää kurraa??
Jo vain!
Kiitos hirmusti synttärikortista! Punainen sammakko oli postilaatikossa eilen. Kortti oli tehny pitkän matkan 🙂 Lauri oli myös kovin otettu ja ihmetteli moneen kertaan mokomaa otusta.
Jos kuitenkin kokeilette marsua, niin pliis laittakaa kuva!
Marsu syöty, kuva tulossa.
Wautsi! Hieno blogi. Löysin tänne ensimmäistä kertaa ja täytyykin alkaa seurailemaan. Cuscoon olemme matkalla muutaman viikon päästä.
Kiva kun tykkäät 🙂
Ja hyvää reissua Cuscoon, mukava kaupunki.