Sukellusta San Juan del Surissa

Sukeltaminen San Juan del Surissa tuntui heti alusta lähtien työläämmältä kuin Maissisaarella. Netistä löytyi yksi sukelluskeskus koko kaupungista, mutta ei osoitetta. Kiertelimme puoli päivää turhaan rantoja ja satamaa sitä etsien, ennenkuin nöyrryimme kysymään hotellimme ravintolan tarjoilijalta. Ja siinähän se oli, suoraan hotelliamme vastapäätä. Olivat sitten naamioineet sen samanlaiseksi t-paita- ja hellemekkokaupaksi, joita kaupunki on pullollaan. Sisemmälle mennessä löytyi kuitenkin ihan normaalin näköinen pieni sukelluskeskus. Saimme buukattua myyjätytöiltä sukellukset seuraavalle päivälle.

Hyvin piilotettu sukelluskeskus
Hyvin piilotettu sukelluskeskus

Seuraavana aamuna paikalla oli myös paikan omistaja ja ilmeisesti ainoa sukeltaja Fidel. Jännittävää kyllä, mitään ei kyselty. Ei lisenssiä, ei sukellusten määrää eikä viimeisimmän sukelluksen ajankohtaa. Joko näytimme tarpeeksi oikeilta sukeltajilta, tai sitten täällä pääsee sukeltamaan kuka tahansa. Mutta varusteet olivat kuitenkin hyväkuntoisia ja Fidel vaikutti asialliselta hepulta, joten emme mekään sitten välittäneet muodollisuuksista. Joku paperi sentään allekirjoitettiin.

Kohtuullisen pitkän odottelun ja säätämisen jälkeen pääsimme veneeseen. Ryhmämme oli melkoisen iso yhden divemasterin ohjattavaksi: neljä amerikkalaista varustebrassailijaa (joita kaikkia Fidel kutsui nimellä Mr Diver), kolme juuri sukelluskortin saanutta eteläamerikkalaista ja me.

Puolen tunnin venematkan jälkeen pääsimme taas pitkästä aikaa Tyyneenmereen sukeltamaan. Ja sepä olikin melkoinen pettymys Little Corn Islandin jälkeen. Kylmää, 24 astetta, ja näkyvyys viiden metrin luokkaa. Fidel ei saanut pidettyä ryhmää kasassa ollenkaan. Amerikkalaiset hävisivät heti omille teilleen. Mekin kadotimme lopun ryhmän heti alkuvaiheessa ja sukelsimme lopun aikaa keskenämme. Onneksi paikka oli helppo, iso pintaan asti ulottuva kallio, jota kiertämällä ei voinut eksyä, ei edes tuolla näkyvyydellä.

Maisemat olisivat olleet vallan hienot, jos näkyvyys olisi ollut vähänkään parempi. Kaloja oli paikoitellen paljonkin, mutta ei mitään erikoista. Muutama mureena ja paljon puffer fishejä (pallokala? Siis se mikä pullistuu piikkipalloksi, kun sitä häiritään).

Toisella sukelluksella näkyvyys oli vähän parempi ja maisemat ehkä vielä vähän hienompia, mutta edellenkään ei mitään mullistavaa. Kaksi sukellusta täällä oli aivan tarpeeksi. Karibia-Tyynimeri: 6-0.

Sukellusloki

Kameraa ei Fidelillä ollut vuokrattavana, eikähän sieltä mitään kuvia olisi tuolla näkyvyydellä saanutkaan. Tässä sen sijaan kuva paluumatkalta.
Kameraa ei Fidelillä ollut vuokrattavana, eikähän sieltä mitään kuvia olisi tuolla näkyvyydellä saanutkaan. Tässä sen sijaan kuva paluumatkalta.

Vastaa