Cusco

Iquitoksesta lensimme Liman kautta Cuscoon. Unescon maailmanperintökohde Cusco sijaitsee 3400 metrin korkeudessa Andeilla. Se on muinaisen inkavaltakunnan puumanmuotoinen pääkaupunki ja nykyään tunnettu lukuisista raunioista, joista kuuluisin on Machu Picchu. Cusco on Perun turistisin kaupunki (yli 2 miljoonaa vierailijaa vuodessa) ja sen kyllä huomasi, vaikka olimmekin sesongin ulkopuolella. Kaupustelijoita oli niin paljon, että lopulta ”No gracias” tuli suusta automaattisesti jaksamatta edes vilkaista, mitä oli kaupan.

Plaza de Armas
Plaza de Armas

Siirtyminen merenpinnan tasolta tuohon korkeuteen ei sujunut ihan ongelmitta, kuten arvata saattaa. Vaikka vakavia vuoristotaudin oireita ei ollut kummallakaan, niin silti ensimmäisenä iltana jokainen pienikin ylämäki oli haaste ja yö meni valvoskellessa. Vuoristotautia vastaan tarjoillaan joka paikassa kokateetä, mutta meistä kumpikaan ei huomannut siitä olevan suurtakaan hyötyä. Ehkä sitä olisi pitänyt ryystää litratolkulla, että vaikutuksen olisi huomannut. Kokateen sanotaan auttavan vuoristotautiin, se on täysin laillista ja sitä tarjoillaan joka paikassa, niinkuin myös meidän hotellissamme tervetuliasjuomana.

Kokatee, maistuu vähän koivunlehdille
Kokatee, maistuu vähän koivunlehdille

Majapaikkamme Hospedaje Monte Horeb sijaitsi loistavalla paikalla, vain parin minuutin kävelyn päässä Cuscon keskusaukiosta. Hintaansa nähden oikein pätevä majapaikka, mutta pirullisen kylmä! Vaikka päivälämpötila Cuscossa ovat tähän aikaan vuodesta jopa yli parikymmentä astetta, niin yöllä se tippuu reilusti alle kymmenen eli ilman lämmitystä talot ovat hyytäviä. Onneksi suihkussa kuuma vesi ei ollut kortilla. Eli jos Amazonilla tuli mieleen, että jatkuva hikoilu saisi vihdoin loppua, niin nyt se toive toteutui ja fleece ja villasukat tulivat kunnolla käyttöön ensimmäistä kertaa Alaskan jälkeen.

Monte Horeb. Yläportti oli lukossa aina, ulosmennessäkin piti pyytää respaa avaamaan se. Alakerrassa hassunniminen Hospedaje Frankenstein.
Monte Horeb. Yläportti oli lukossa aina, ulosmennessäkin piti pyytää respaa avaamaan se. Alakerrassa hassunniminen Hospedaje Frankenstein.

1500-luvulla konkistadorit kuulivat huhun kultaisesta kaupungista ja saapuivat loistokkaaseen Cuscoon ja eipä aikaakaan kun kaupunki oli laitettu uuteen uskoon. Uuteen uskoon kirjaimellisesti, sillä esimerkiksi Qoricanchan temppelin kaikki kulta-ja jalokivikoristelut riivittiin parempaan käyttöön ja päälle rakennettiin paremmin espanjalaisteen makuun ja uskontoon sopiva Santo Domingon kirkko. Joitain alkuperäisen palatsin seiniä on kuitenkin jäljellä ja niistä voi päätellä miten taidokkaasti inkat osasivat rakentaa maanjäristyksen kestäviä seiniä.

Näkymä Qorikanchan/Santo Domingon puutarhaan ja Cuscoon
Näkymä Qorikanchan/Santo Domingon puutarhaan ja Cuscoon
Ympäri kaupunkia löytyy inkamuurin palasia, joiden päälle espanjalaiset ovat rakennelleet omia kirkkojaan
Ympäri kaupunkia löytyy inkamuurin palasia, joiden päälle espanjalaiset ovat rakennelleet omia kirkkojaan
Päteviä olivat inkat kivihommissa. Viisisataa vuotta vanhoja ilman laastia rakennettuja seiniä.
Päteviä olivat inkat kivihommissa. Viisisataa vuotta vanhoja ilman laastia rakennettuja seiniä.
Choco Museo oli enemmän suklaatehdas ja kauppa kuin museo, mutta informatiivinen silti. Etualalla tee-se-itse-kaakao: suklaata, chiliä, hunajaa ja maitoa.
Choco Museo oli enemmän suklaatehdas ja kauppa kuin museo, mutta informatiivinen silti. Etualalla tee-se-itse-kaakao: suklaata, chiliä, hunajaa ja maitoa.
Kovin mäkistä, Calle San Juan de Dios
Kovin mäkistä, Calle San Juan de Dios
Lähipuistomme oli hassusti  nimetty Plaza Kusipadaksi
Lähipuistomme oli hassusti nimetty Plaza Kusipadaksi
Paikallinen erikoisuus : quinoalla kuorrutettuja alpakkapihvejä. Toinen paikallinen herkku oli kokonaisena grillattu marsu. Sitä emme vielä tohtineet kokeilla.
Paikallinen erikoisuus : quinoalla kuorrutettuja alpakkapihvejä. Toinen paikallinen herkku oli kokonaisena grillattu marsu. Sitä emme vielä tohtineet kokeilla.
Ja syödessä viihdytti pakollinen inkaorkesteri.
Ja syödessä viihdytti pakollinen inkaorkesteri.
Nukkemyyjä
Nukkemyyjä
Santo Domingon sisäpiha
Santo Domingon sisäpiha
Calle Mantas
Calle Mantas
Plaza de Armas yöllä
Plaza de Armas yöllä
Pitkästä aikaa eksyimme baariin. Hotellimme naapurista löytyi vanhaa Kerubia muistuttava paikallisten suosima kuppila, El Té Macho. Emme uskaltaneet maistaa paikan nimikkojuomaa, machoteetä, vaan tyydyimme paikalliseen olueeseen, Cusqueñaan.
Pitkästä aikaa eksyimme baariin. Hotellimme naapurista löytyi vanhaa Kerubia muistuttava paikallisten suosima kuppila, El Té Macho. Emme uskaltaneet maistaa paikan nimikkojuomaa, machoteetä, vaan tyydyimme paikalliseen olueeseen, Cusqueñaan.

7 kommenttia

      1. Kiitos hirmusti synttärikortista! Punainen sammakko oli postilaatikossa eilen. Kortti oli tehny pitkän matkan 🙂 Lauri oli myös kovin otettu ja ihmetteli moneen kertaan mokomaa otusta.

Vastaa