Sukellusta Burmassa

Burmaan Merguin saaristoon on päästetty sukeltajia vasta vuodesta 1997 lähtien. Sukelluskeskuksia ei juuri ole, joten lähes kaikki toiminta tapahtuu Thaimaasta käsin operoivista laivoista. Ja burmalainen byrokratia on ilmeisesti melko haastavaa, joten yrittäjiä ei ole ruuhkaksi asti. Eli tämän kaiken pitäisi merkitä koskemattomia riuttoja ja rauhallisia sukelluksia. Tämän kaiken opimme jo viime keväänä surffaillessamme itsellemme sopivaa safaria. Aikataulujen perusteella päädyimme loppujen lopuksi Loma Divingin (loma on tietenkin thaita ja tarkoittaa delfiiniä) 7 päivän risteilyyn MV Bavarialla. Saksalainen firma, mutta eipä täältäpäin juuri muunmaalaisia yrittäjiä tunnu löytyvän.

MV Bavaria.

Lähtöä edellisenä päivänä mopoilimme Khao Lakiin Loman toimistolle ilmoittautumaan, tsekkaamaan vuokravarusteet ja maksamaan Burman viranomaisten vaatimat luonnonpuistomaksut. Meininki vaikutti asialliselta ja ihmiset mukavilta. Niinkuin yleensäkin näissä hommissa.

Seuraavana aamuna hoidimme itsemme taksi-vene-taksi-kyydillä Khao Lak-Ranong -tien varteen odottamaan pikkubussikyytiä Ranongiin. Kolmen tunnin ajelun jälkeen pääsimme nousemaan 28-metriseen MV Bavariaan. Laivan oli suunnitellut Loma Divingin omistaja itse. Kaikesta huomasi, että se oli sukeltajan suunnittelema. Ehdottomasti toimivin sukelluslaiva, jolla olemme olleet. Kahden hengen hyttimme oli yllättävänkin tilava. Ilmastointi, oma vessa ja suihku olivat silkkaa luksusta.

Kawthaung näytti aikalailla thaimaalaiselta pikkukaupungilta, vähän köyhemmältä ehkä.

Kra Buri -joen toisella rannalla Kawthaungissa piti vielä hoitaa Burman rajamuodollisuudet. Sen verran pitkällinen prosessi oli se, että ehdimme käydä pyörähtämässä kaupungillakin. Auringon laskiessa pääsimme vihdoin matkaan kohti Merguin saaristoa.

Päiväohjelma oli joka päivä hyvin samankaltainen; syömistä ja sukeltamista. Meidät oli jaettu ryhmiin neljälle divemasterille.

Sukeltajia oli yhtä vaille laiva täysi, 23. Yllättävän paljon sveitsiläisiä, loput Saksasta, Singaporesta, Kiinasta, USAsta, Kanadasta ja me. Kaikki olivat vähintään perusmukavia, jotkut jopa ihan ystäväainesta. Divemastereita oli 4 (Sveitsi 2 – Thaimaa 2) sekä miehistönä 8 thaimaalaista. Burmasta tuli vielä matkaan nuori heppu hallituksen tarkkailijaksi.

Sukellusten käskynjaot olivat selkeitä ja asiallisia. Tässä paikallinen divemaster Itt pitelemässä karttaa.

Seuraavien viiden päivän ohjelma oli melko selkeä: aamusukellus, aamiainen, aamupäiväsukellus, lounas, iltapäiväsukellus, välipala, auringonlasku- tai yösukellus, illallinen. Kuudentena oli vain kaksi aamusukellusta ennen paluuta Ranongiin. Jätimme kaksi (vähän tylsää) yösukellusta väliin, eli kaikkiaan sukelluksia kertyi logiimme 20.

Luolia ja kanjoneita.

Sukellus oli juuri niin hienoa, kuin olimme odottaneetkin. Upeita maisemia ja luolia, paljon tervettä korallia ja välillä pikkukalaa niin, ettei eteensä meinannut nähdä. Isompia otuksia ei juurikaan näkynyt, lukuunottamatta pientä haita ja isoa (5-6-metristä) mantaa eli paholaisrauskua. Manta oli vasta toinen koskaan näkemämme, ja saimmekin ihastella sitä useiden minuuttien ajan. Onnistuimme näkemään myös ensimmäisen merihevosemme.

Manta.

Safarista oli varoiteltu, ettei se kovien virtausten vuoksi sovi aivan aloittelijoille. Muutamissa paikoissa huomasimme sen kyllä hyvin. Parhaimmillaan pintavirtaus kulki yhteen suuntaan, vuorovesivirtaus välissä toiseen suuntaan ja syvältä merenpohjasta tuleva kylmän veden virtaus kolmanteen. Olo oli kuin pesukoneessa ja ainoa mahdollisuus oli antaa virran viedä mukanaan. Mitään onnettomuuksia tai vaaratilanteita ei kuitenkaan tullut, sen verran hyvin kaikki olivat varautuneet.

Suosikkejamme klovnikaloja löytyi useita lajeja.

Kaiken kaikkiaan loistoreissu. Vähän meitä arvelutti etukäteen, käykö kuusi peräkkäistä sukelluspäivää liian raskaaksi, mutta päivät kuluivat yllättävän nopeasti. Ehkä vielä joskus uudestaan.

Skorpionikala jyrkänteen reunalla.
Pallokala makoilee kolossaan.
Ribbon eel, mikä lie suomeksi. Joku mureena.
Nudibranch, eli vapaakiduskotilo.
Spot faced moray ja zebra moray samassa kolossa. Eli mureenoita.
Ensmmäisen sukelluspäivän jälkeen maistui Kawthaungista ostettu Myanmar-olut.
Kaksi giant morayta. Jättiläismureena? Mistähän näitten kaikkien suomenkieliset nimet löytyisi?
Jonkun sortin boxfish.
Cuttlefish, eli seepia.
Yellow moray.
Joku punainen katkarapu.
Vapaakiduskotilo.
Uudenvuodenattona laivan keittiöapulainen piti meille mahtavan drag show -esityksen. Nukkumaan ehdimme vasta puoli yhdeltätoista.

Vastaa