La Paz

Copacabanasta oli neljän tunnin bussimatka La Paziin. Reitti kulki hengästyttävän hienoissa maisemissa Titicacan rantoja pitkin. Matkan katkaisi Tiquinan salmen ylittäminen. Bussi tyhjennettiin ihmisistä ja kuljetettiin puisella proomulla parisataametrisen salmen yli. Matkustajat puolestaan vietiin toiselle puolelle veneillä halpaan kahden boliviaanon (n. 25 senttiä) hintaan. Kaikkien päästyä perille bussi lastattiin taas täyteen ja matka jatkui.

Näkymiä bussin ikkunasta.
Näkymiä bussin ikkunasta.
Bussia lähdetään viemään salmen yli.
Bussia lähdetään viemään salmen yli.

La Paz ei sinänsä ole erityisen kaunis kaupunki, mutta jotain siinä oli, sillä jumituimme sinne viikoksi. Kaupunki sijaitsee laaksossa ja sitä ympäröivien vuorten rinteillä ja varsinaista tasaista kohtaa ei ole lainkaan. Yksi La Pazin viehätys on, että siinä on selkeä keskusta ja joka paikkaan on helppoa ja turvallista kävellä. Tai helppoa ja helppoa, edelleen ollaan lähes neljän kilometrin korkeudessa ja aina on vastassa mäki, joko ylös tai alas, mikä tarkoittaa, että puolet kävelyajasta hengästyttää paljon ja välillä vähän vähemmän.

Kaupunki leviää korkealle ylös vuorenrinteille.
Kaupunki leviää korkealle ylös vuorenrinteille.
Mäki, paikalliset kutsuvat tätä kaduksi.
Mäki, paikalliset kutsuvat tätä kaduksi.

Miksi sitten jäimme La Paziin viikoksi? Yksi syy oli varmaankin Laiskan sisarenpoika, joka on täällä korkeanpaikan leirillä valmistelemassa graduaan ja hänen kauttaan pääsimme helpommin sisään paikalliseen elämänmenoon. Toinen syy oli valtavan hieno (ja halpa) asuntohotelli keittiöineen Sopocachin rauhallisessa kaupunginosassa. Saimme vielä kesken oleskelun vaihtaa samalla hinnalla kattohuoneistoon, mistä oli upeat näkymät kolmeen suuntaan yli kaupungin ja vuorille. Kolmas syy voisi olla hintataso. Esimerkkinä illallinen jälkiruokineen ja viineineen kolmelle hengelle paikallisittain kalliissa ravintolassa maksoi 35 €.

Maisema hotellin ikkunasta.
Maisema hotellin ikkunasta.
Kulttuuria. Kansanmusiikkia rokahtavasti soittanut Qhana oli mainio. Lämppärinä oli tietenkin pakollinen heavy-klassikoita soittava teiniorkesteri.
Kulttuuria. Kansanmusiikkia rokahtavasti soittanut Qhana oli mainio. Lämppärinä oli tietenkin pakollinen heavy-klassikoita soittava teiniorkesteri.

La Pazissa saa myös olla melko rauhassa, edes turistisimmilla alueilla ei kukaan tyrkytä kauheasti yhtään mitään. Gringoturisteja näkyi kaupungilla yllättävän vähän. Palvelualttiudesta voisi mainita urheilukaupan myyjän, joka lähti juosten hakemaan oikeankokoista vaatetta takahuoneesta. Pitempäänkin täällä olisi voinut lampsia mäkiä ylös alas, mutta olimme jo taas ehtineet varaamaan seuraavan etapin matkaltamme. Eli huomenna bussilla kohti etelää.

Prado, La Pazin pääkatu.
Prado, La Pazin pääkatu.
Yli 60 % bolivialaisista kuuluu alkuperäiskansoihin.
Yli 60 % bolivialaisista kuuluu alkuperäiskansoihin.
Mercado de las brujas, noitatori. Myynnissä kuivattuja laaman sikiöitä ja kaikkea muuta mitä noituessa sattuu tarvitsemaan.
Mercado de las brujas, noitatori. Myynnissä kuivattuja laaman sikiöitä ja kaikkea muuta mitä noituessa sattuu tarvitsemaan.
Suurin osa bolivialaisista on katolisia. Siitä, liittyykö kuvan Jesus-hampainen mies mihinkään, ei ole tietoa.
Suurin osa bolivialaisista on katolisia. Siitä, liittyykö kuvan Jesus-hampainen mies mihinkään, ei ole tietoa.
Bolivialaiset ovat kovia syömään popkornia.
Bolivialaiset ovat kovia syömään popkornia.
San Pedron vankila aivan kaupungin keskustassa.
San Pedron vankila aivan kaupungin keskustassa.
Matkamuistoja: horror/pankkiryöstöpipo ja hassunmuotoinen ukulele.
Matkamuistoja: horror/pankkiryöstöpipo ja hassunmuotoinen ukulele.

4 kommenttia

  1. Pekka ja Anneli seuraa tiiviisti blogeja, tosi mukavia kirjoituksia ja kuvia. Hyvää matkan jatkoa edelleen toivottaavat Pekka ja Anneli

  2. Terve! Yhtyeen nimessä on pieni kirjoitusvirhe, pitäisi olla Qhana. Qhanan poikien kanssa käytiin ostamassa charango. Miulla on myös 1 cd Qhanan musiikkia, voin toimittaa kopion siitä jossain muodossa.

    1. Moi. Orkesterin nimi korjattu. Pistä vaikka sähköpostilla se levy. Mutta ei mitään kiirettä sen kanssa, täällä San Pedrossa on niin onnettomat yhteydet, että cd:n lataamiseen menisi varmaan viikko…

Comments are closed.